Make your own free website on Tripod.com
 
Viikingit
Suomessa
   

Johdanto

Yhteisö

Kaupankäynti

Ryöstöretket

Viikinkilaivat

Aseistus

Viikinkiretket

Kontaktit viikinkeihin

Viikinkiaika Suomen etelärannalla

Suomi viikinkiaikana

Ruoka

Viikinki uskomuksia

Kaitaan lukion viikinkiprojekti -05

Kaitaan lukion kotisivut

Viikinkiretket


Viikinkien syyt tehdä retkiään olivat samoja, jotka ovat kautta aikain vieneet seikkailijoita matkoilleen. Uusien maiden, varakkuuden ja kuuluisuuden hakeminen on aina motivoinut seikkailijoita.Viljeltävän maan vähyys pohjolassa oli ongelma ja se oli yksi tekijä, joka ajoi ihmisiä siirtolaisiksi muille maille. Perinnöttömäksi vanhemman veljensä takia jäänyt nuorempi veli oli tyypillinen viikinkiretkelle lähtijä, tavoitteenaan löytää oma maa ja omaisuus. Matkat olivat alussa rauhallisia kaupparetkiä, mutta ajan myötä viikingit alkoivat tehdä ryöstöretkiä.

Ryöstöretkien tarkoitus oli nopea omaisuuden kasvattaminen. Onnistuneet ryöstöretket kasvattivat tavoitteita, jonka seurauksena viikingit perustivat tukikohtia ja leirejä uusia retkiä varten, suojaksi esimerkiksi talvelta.
Suurimmat viikinkimatkat päättyivät n. 1000-luvun puolivälissä, mutta joitakin matkoja tehtiin myöhemminkin.
Tietoa näistä matkoista on saatu riimukivistä, joissa on kerrottu missä joku tietty henkilö on kuollut sekä muista arkeologisista löydöistä ja skandinaavisista esineistä, joita on löytynyt muilta alueilta. Myös jonkin verran kirjallisia lähteitä on säilynyt viikinkien reiteistä, jotka ovat kuitenkin tulkinnanvaraisia.


Reitit


Tanskan alueen viikingit tekivät retkiä
" Alankomaihin
" Belgiaan
" Ranskaan
" Englantiin (Vuonna 793 tapahtunutta Lindisfarnen luostarin ryöstöä pidetään viikinkiajan alkuna.)
" Espanjaan
" Pohjois-Afrikkaan
" Italiaan
Norjan alueen viikingit tekivät retkiä
" Skotlantiin
" Irlantiin (Dublin (viikinkien Dyflinn) syntyi viikinkien orjien keräyspaikalle.)
" Vienanmerelle
Ruotsalaiset viikingit tekivät retkiä
" Venäjälle
" Dneprille
" Volgalle
Itään tehdyt retket koettiin hyväntahtoisina, eikä niin sotaisina, kuin länteen
suuntautuneet matkat. Itään matkanneet olivat pääosin ruotsalaisia. Etelässä heitä kiinnosti erityisesti Arabian kaivoksista saatu hopea ja siitä he antoivat vastineeksi turkiksia ja orjia.


Navigointi


Viikingeillä ei ollut merikarttoja eikä muita kompasseja ja heidän navigointitavoistaan ei ole tarkkaa tietoa, mutta heillä oli kuitenkin joitakin navigointivälineitä kuten:
" Tuuliviiri näytti mihin tuuli puhalsi. Viikingit saattoivat odottaa jopa viikkoja suotuisaa tuulta merillelähtöä varten.
" Suuntakivellä, joka perustui auringon asemaan taivaalla, oli helppo tapa saada selville millä leveysasteilla on kulkemassa.
" Aurinkokivi, valmistettu kivestä jonka mineraalit kertoivat auringon aseman pilvisellä säällä.
" Aurinkolevy oli suuntakiven kaltainen väline, joka kertoi auringon korkeuden neulan tekemän varjon pituuden perusteella.
" Rannikoilla oli myös helppo navigoida seuraamalla luonnonmerkkejä ja rannikkoa.
Kaikki löytöretket eivät olleet suinkaan suunniteltuja, vaan esimerkiksi Islanti ja Grönlanti löytyivät vahingossa, kun viikingit eksyivät matkalla johonkin tiettyyn paikkaan.
Lähteet kertovat, että vuonna 860 kaksi eri ryhmää, joista toinen oli matkalla Fär-saarille ja toinen Hebrideille, eksyivät reitiltään. Ryhmät löysivät tuntemattoman saaren, johon alkoi kymmenen vuoden kuluessa saapua uudisasukkaita vallatakseen maan. Islannista tuli sadan vuoden kuluessa itsenäinen valtakunta.
Saagojen mukaan Grönlanti löytyi, kun Islannissa ja Norjassa murhasta tuomittu Erik Punainen lähti 900-luvun lopulla etsimään maata lännestä, jonka olemassaolosta oli huhuttu jo kauan. Houkutellakseen asukkaita, Erik antoi paikalle nimeksi Grönlanti (vihreä maa). Useita satoja siirtolaisia muutti asumaan Grönlantiin. Myöhemmin Erik Punaisen poika, Leif Eriksson, lähti etsimään etelässä havaittua maata.
Ensin Leif saapui Baffinin saarelle ja eurooppalaiset nousivat silloin ensimmäisen kerran Amerikan mantereelle. Leif antoi löytämälleen paikalleen nimeksi Vinland, koska paikasta löytyi viinirypäleitä. Vin tarkoittaa myös muinaisnorjaksi ketoa tai peltoa. Vinland sijaitsi lähellä Newfoundlandin pohjoisinta kärkeä.
Vinlandiin alkoi tulla asukkaita Grönlannista, mutta alkuperäisasukkaat ottivat heidät vihamielisesti vastaan ja ajoivat lähes kaikki asukkaat takaisin Grönlantiin muutaman vuoden jälkeen.
Arvellaan, että Grönlantilaiset tekivät sen jälkeen vielä puunhakureissuja alueelle, mutta lähteiden mukaan ne kestivät vain vähän aikaa. Viimeinen retki mistä kirjoitettiin, tehtiin vuonna 1347.


Lähteet:
" www.wikipedia.org
" http://www.yhteiskoulu.palkane.fi/myytit_ja_legendat/viikingit_matkat.html
" http://www.katajala.net/viikinkiaika/elama/laivat.html